Korona, etätyöt, verkkokauppa, kiire. Kaikki nämä vaikuttavat ihmisten tarpeisiin ja toimintaan. Millaisen tulevaisuuden varaan voi rakentaa uusia kiinteistöjä?
Kiinteistöalalla tulisi osata ennustaa tulevaisuuden kehitystä, sillä hankkeen suunnittelusta kiinteistön valmistumiseen kuluu useita vuosia puhumattakaan valmiin kiinteistön käyttövuosikymmenistä. Aina on pidetty tärkeänä, että liiketilat sijaitsevat näkyvällä paikalla, joka houkuttelee ohikulkijoita. Lisäksi paikan tulisi olla helposti saavutettava ja sijaita kaupungin keskustassa. Kuinka tämä ajattelutapa vastaa nykypäivän ihmisten elämää?
Korona on hiljentänyt kaupunkien keskustat tavalla, jota emme aiemmin osanneet kuvitellakaan. Mikä merkitys on enää kaupallisten toimijoiden sijaitsemisesta kaupungin keskustassa, onko keskustan palvelut tulevaisuudessa enemmänkin turistien palvelua varten?
Keskustan ulkopuolella sijaitseva urheilukauppa houkuttelee autolla liikkuvia asiakkaita, jotka eivät halua maksaa keskustojen pysäköintimaksuja löytääkseen saman merkin lenkkarit toisen brändin urheiluliikkeestä. Tällöin helppo saavutettavuus menee merkin edelle ja ison liiketilan mahdollistama suuri valikoima lyö laudalta keskustan pienemmän liikkeen.
Mitkä ovat ne nykypäivän tarpeet, joihin vanhan fraasin, sijainti, sijainti, sijainti, tulisi vastata?
Nykypäivän ihminen pitää vaivattomuudesta. Kaiken pitää olla saatavilla heti ja helposti verkkokaupan välityksellä suoraan omalta kotisohvalta käsin. Tieto vaihtoehdoista on saatavilla salamannopeasti netin välityksellä eikä kaupoissa välttämättä kierrellä samaan tapaan ostoaikeissa kuin ennen. Liiketiloista on tullut enemmän tuotteiden esittelytiloja, joissa käydään tutustumassa mallikappaleisiin.
Hakukoneet ovat muuttaneet ihmisten käyttäytymistä. Ihmiset etsivät netistä tarvitsemansa palvelun ja näppäävät osoitteen suoraan kännykän navigaattoriin. Onko yritysten enää järkevää maksaa lisäeuroja näkyvästä paikasta, kun Googlen navigaatiosovellus johdattaa asiakkaat palvelun äärelle joka tapauksessa?
Missä on se ideaalinen liiketilojen ja palveluiden sijainti?
Se riippuu näkökulmasta ja etäisyyksistä. Toisille mieluisinta on hoitaa ostokset heti työpäivän päätteeksi työpaikan lähellä sijaitsevassa liikekeskuksessa, näin työpaikkojen ja palveluiden sijaitseminen keskenään lähekkäin on oleellisempaa kuin palveluiden sijaitseminen lähellä asuinaluetta. Vastaako myöskään kunnallisten palveluiden sijoittaminen kaupungin keskustaan enää nykypäivän tarpeita, sillä näiden palveluiden käyttäminen vaatii asiointia päiväsaikaan.
Todellisuutta on, että kiire on se ruuhkavuosia elävien vanhempien arki. Kun pohtii sijaintia heidän näkökulmastaan, niin tilanne muuttuu jälleen. Tutkitusti lapsiperheet kuluttavat eniten, mutta heillä on samalla aikaa vähiten. Miten liiketilojen sijoittelun avulla voisi helpottaa heidän arkeaan? Voisiko ratkaisuna olla, että liiketilat ja myymälät sijaitsisivat lasten harrastuspaikkojen yhteydessä, jolloin useamman asian voisi hoitaa samalla kun odottaa lasta harrastuksesta.
Kaikkialla Suomessa ei asuta aivan keskustan tai edes suuren kaupungin välittömässä läheisyydessä, jolloin palveluita joudutaan hakea kauempaa ja niiden käyttö on vähäisempää. Alueellisten erojen huomioiminen tuo vielä oman lisämausteensa pohdintaan.
Yhteyshenkilösi
